TOIMINTA


Oivangin vedenpuhdistuskosteikko

Kirkonkylän kalastuskunnan vesistöjä on viimeisten vuosikymmenien ajan rasittaneet eri lähteistä lähtöisin olevat kuormitukset. Oivangin suunnan vesialueiden hoitoa edistämään on perustettu vesistön hoitoyhdistys. Yhdistyksen puheenjohtaja Pekka Rasimuksen johdolla on rakennettu vapaalla vedenjuoksulla toimiva Oivangin vedenpuhdistuskosteikko. Vedenpuhdistuskosteikko on saanut aikaan laajaa kiinnostusta ja alueeseen on käynyt tutustumassa eri puolilta Suomea olevia ryhmiä. Yhdistyksen varapuheenjohtajana on toiminut kalastuskunnan esimies.

Oivangin vedenpuhdistuskosteikon avaustilaisuus oli 5.10.2012.

Tiivistelmä kosteikosta:
Kosteikkoalueen suota on kaivettu 10 000 m3 ja materiaalia on tuotu paikalle 300 kuorma-autokuormallista. Ryteikköinen suoalue on muuntunut useiksi kauniiksi lammiksi ja vesilintujen paratiisiksi. Pinta-alaltaan 14 hehtaarin kosteikko sisältää useita tulvaniityjä. Laskeutusaltaita ja niiden välisiä matalia puhdistusalueita on 6 kpl. Erikoisuutena maatalouskosteikolle tehtynä on 2 happea veteen kehittävää happipatoa. Happipadot ovat erityisen tärkeitä Suomen pohjoisella alueella, koska ne takaavat kosteikon veden hapellisuuden pitkänä jääpeitteisenä aikana.
Projektiin on käytetty noin 180 000 euroa, joka koostuu pääosaltaan investointiavustuksesta ja loppuosaltaan muiden tukijoiden avustuksista. Tähän päälle pitää laittaa yhdistyksen omat talkootyötunnit, virallisen työmaapäiväkirjan mukaan kahden vuoden ajalta 1048 tuntia ja lisäksi lukematon määrä yhdistyksen talkootyötunteja.

Toimintavuonna 2015 haettiin yhdessä vesistönhoitoyhdistyksen kanssa Oivanginjoen sulkulupaa vähempiarvoisen kalan tehopyyntiä varten.

Nälkämölampi
Vesistön hoitoyhdistyksen seuraava puhdistushanke kohdistui Nälkämölampeen. Yhdistys oli hakenut ja saanut avustuksen Nälkämölammen kemikaliointia varten. Kemikaliointi on toteutettu kesällä 2018. Kymmenen vuotta sitten toteutettu kemikaliointi toteutettiin eri aineella ja seuranta tutkimuksissa on todettu että käytetty kemikalimäärä ei ollut riittävä ja sen teho jäi saavuttamatta. Nyt suoritetun kemikalioinnin tuloksia seurataan. Kesällä tehdyt silmämääräiset havainnot osoittivat, että veden näkösyvyys parani huomattavan paljon. Kalastuskunta kielsi päätöksellään viideksi vuodeksi Nälkämölammella sellaiset toiminnot jotka voisivat aiheuttaa pohjasedimentin liikehdintää.

Oivanginjärven Kotilahden kalastuskunnan omistama venevaja korjattiin toimintavuonna Oivangin kylätoimikunnan toimesta.

Voimavirtakaapelien asennusluvat
Kalastuskunta myönsi toimintavuonna voimavirtakaapeliluvan Mutkalammen alitse. Tästä perittiin päätöslupamaksu ja erillistä alueen käyttömaksua kalastuskunta ei ole toistaiseksi perinyt.

Singerjärven länsipäähän myönnettiin rannan pienimuotoinen ruoppaus ja siistimislupa. Tästä perittiin päätöksen lunastusmaksu.

Toimintavuonna päätettiin myöntää Luikon Erä r.y:lle vesialueen hirvenmetsästysvuokrasopimus Kuusamojärven Kamosensaaren ja Liemusaaren vesi alueella. Tästä perittiin päätöksen lunastusmaksu ja erillistä alueen käyttömaksua ei toistaiseksi peritä.

Kirkkolahden ja Torankijärven metsästyskielto
Osakaskokous päätti vuonna 2017 muun kuin raudoilla ja loukuilla tapahtuvan metsästyksen kiellosta Torankijärvellä ja Kuusamojärven Kirkkolahdella Vihtasaaren keskikohdalla olevan sähkölinjan länsipuolisella alueella.

Petäjälammen kalaveden käytön vuokrasopimus
Osakaskokous päätti v 2017, että Petäjälammen kalaveden käytön vuokrasopimusta jatketaan voimassa olevan sopimuksen ehdoin vuosi kerrallaan nykyisen vuokralaisen kanssa.

Kalaistukkaiden hankintasopimus
Toimintavuoden 2017 aikana kilpailutettiin ja tehtiin uusi kalaistukkaiden hankintasopimus seuraavalle 5-vuotisjaksolle.

Jäällä tapahtuva ajokoulutus ja ajoharjoittelu
Toimintavuonna 2013 osakaskokous hyväksyi, Pikku-.Nissinjärven lisäksi, yksimielisesti jää alueen vuokrahakemukset, Kuusamojärven Raatesalmen edustan vesialueelle yhteistyössä Kantokylän kalastuskunnan kanssa sekä Oivanginjärven vesialueelle, jäällä tapahtuvaa ajokoulutus ja ajoharjoittelua varten.
Toiminta vaatii erillisen ympäristöluvan.

Toiminnanharjoittajan kanssa kalastuskunta on tehnyt kaikista kohteista erillisen, yksityiskohtaisen jääalueen käyttöoikeussopimuksen. Sopimus on voimassa kun toiminnanharjoittaja on saanut tarvittavat ympäristöluvat lupaviranomaiselta ja toiminta on aloitettu kullakin vesialueella.

Vuoden 2012 alussa toiminnan harjoittaja sai ympäristöluvan Pikku-Nissinjärvelle ja koulutustoimintaa siellä on ollut jo v 2012 alkaen ja jatkui edelleen myös kuluneena toimintavuonna.

Kuusamojärven alueelle toiminnan harjoittaja sai ympäristöluvan toimintavuoden 2013 aikana ja ajokoulutus on sillä alueella alkanut talvikaudella 2013-2014 ja jatkuen kaikkina seuraavina talvikausina.

Toiminnan harjoittaja haki toimintavuoden 2017 aikana ympäristöluvan Oivanginjärven alueelle. Kaupunki myönsi ympäristöluvan. Tästä kaupungin myöntämästä ympäristölupapäätöksestä muutamat osakkaat valittivat. Valitus kaatui Vaasan Hallinto-oikeudessa. Kuitenkin toiminnan harjoittaja pidättäytyi v 2018 aloittamasta ajokoulutusta Oivanginjärvellä.

Taloudellisessa mielessä ajokoulutussopimus on, koko laajuudessaan käytössä olevana, yli kaksinkertaistanut kalastuskunnan tulorahoituksen. Sopimustulot on jo nyt mahdollistanut huomattavan lisän kalavesien hoidon määrärahoihin. Sopimuksella pyritään myöskin edesauttamaan muuta elinkeinotoimintaa kunkin veden lähialueella sekä koko Kuusamon matkailualueella. Ajokoulutusalueen käyttöä kalastustarkoitukseen keskitalven kolmen kuukauden aikana pyritään
herrasmiessopimuksella välttämään. Siltä varalta, että toiminta tuo ennalta-arvaamattomia haittavaikutuksia, sopimus on sanottavissa irti ilman irtisanomisseuraamuksia.

Huomattava on, että maastoliikennelaissa sallitaan moottoriajoneuvolla ajo jääkannella ilman vesialueen haltijan lupaakin ja siksi kalastuskunnan edun mukaista on, että tämän tyyppinen toiminta tapahtuu aina tietyn toimijan toimesta, tietyllä alueella ja kalastuskunnan luvalla sekä ympäristöviranomaisten valvonnassa.

Vesistöjen tila
Vesistöjen rehevöitymisen hallitsemiseksi ja pysäyttämiseksi kalastuskunta on joutunut osallistumaan erilaisiin ja eri vesiin kohdistuviin kunnostushankkeisiin. Kalastuskunnan selkeä kanta on ollut nykyisen hallinnon aikana se, että eri rehevöitymistä aiheuttavien toimijoiden, on osallistuttava vesien kunnostushankkeisiin omilla resursseilla sekä rahallisesti. Kalastuskunnalla on ollut talousarviossa määräraha ympäristöhankkeita varten. Vesialueilla on ilmennyt vesiruttoa.

Kolvankijärven hapetusjärjestelmä on ollut käynnissä v 2008 alkaen. Finavia Oyj on velvoitettu vesistön tarkkailuun josta kalastuskunta saa raportit vuosittain.

Iso-Helilammen kuormituksen alapuolisiin vesiin siirtymisen estämiseksi Kuusamon Juusto Oy:n ja Kuusamon Osuusmeijerin lauhdevedet johdetaan putki- ja avo-ojajuoksutuksena Iso-Helilammen ohi alueen luoteisosaan ja edelleen Matkajokeen.

Kalastuskunnan alueella on toteutettu purojen kuntokartoitus/inventointi Nissinjoesta, Majavapurosta, Suomupurosta, Saaripurosta, Monnonjoesta sekä Kivipuro-Rokonpurosta. Nissinjoesta on tehty myöskin alustava kunnostussuunnitelma. Purojen kunnostamishankkeen eteneminen laajaan toteutukseen vaatii ulkopuolista rahoitusta.

Kuusamon jätevedenpuhdistamot
Vuoden 2004 helmikuussa Kuusamon kaupunginvaltuusto hyväksyi Kuusamon vesihuoltosuunnitelman. Suunnitelma pitää sisällään jätevedenpuhdistamon sijoittamisen Ouluntien varteen Kyllästämön tontille ja puhdistettujen vesien johtamisen Maunujärven yläpuolisille jälkivalutuskentille ja suoalueille ja edelleen alapuolisiin vesiin. Myöhemmin kaupunginvaltuusto on tehnyt päätöksen niin sanotun kahden puhdistamon mallista, jossa Rukan uusi puhdistamo säilyy erillisenä yksikkönä. Kalastuskunnalla olevan käsityksen mukaan, Kyllästämö-Maunujärvi sijoitusvaihtoehtopäätöstä ei ole edelleenkään
kaupungin valtuuston tasolla peruttu tai muutettu.

Rukan uusi puhdistamo on valmistunut entisen puhdistamon alueelle ja otettu jo käyttöön. Vuoden 2016 alussa Aluehallintovirasto on antanut Torangin jätevedenpuhdistamon ympäristölupäätöksensä jossa se on tarkistanut lupamääräyksen ehtoja.

Vuosien 2017-2019 aikana EVO on tehnyt hankesuunnitelman uuden jätevedenpuhdistamon sijoittamiseksi Munakka-ahon alueelle. Uudesta teollisuusalueen kaavasta ja kyseisestä hankkeesta kalastuskunnan hoitokuntaa on informoitu EVO:n toimesta kuluneen kesän ja syksyn aikana kolmessa eri yhteiskokouksessa.
Torangin puhdistettujen jätevesien laimentumisen edistämiseksi kalastuskunnan hoitokunta on myöntänyt EVO:lle luvan johtaa vedet putkijuoksutuksella keskelle Torankijärven syvännettä.

Koti- eli Myllynjoki -kunnostus
Toimintavuoden 2014 aikana kunnostettiin Ympäristöviranomaisen esityksestä ja -suunnitelman avulla Oivangin Myllynjoki eli Kotijoki. Joen ylittävän sillan alapuolen alueen pohjakivetykset uusittiin ja parannettiin. Myllyn vedenvirtaaman ohjaukseen aikoinaan käytetty, mutta ränsistynyt patorakennelma purettiin ja näin syntynyt vesiaukko kiveytettiin koskeksi. Joen niskalla olevan pohjapadon alapuolinen kiveys oli syöpynyt noin 60 cm kynnykseksi. Tämä kohta kiveytettiin ja muodostettiin noin 20 metrin mittainen koskiosuus. Näillä parannuksilla joki mahdollistaa kalan nousun yläpuolisiin vesiin. pohjapadon kiveytys on sittemmin edelleen syöpynyt kunnostetusta tasostaan ja vaatinee edelleen lisäkiveytystä.

Laki Kalatalousalueista
Toimintavuoden aikana Suomessa astui voimaan uusi laki Kalatalousalueista. Kalatalousalueen valmisteleva kokous on pidetty tammikuussa 2019 sekä perustamis- ja järjestäytymiskokous on pidetty vuoden 2019 helmikuussa. Kalatalousalueeseen tuli liitetyksi osia Posion ja Sallan puolelta. Näiltä alueilta valittiin järjestäytymiskokouksessa myöskin edustajat Kalatalousalueen johtokuntaan. Kirkonkylän kalastuskunnan pj ja varapj edustivat kalastuskuntaa kokouksissa.

Kalanistutukset
Siian istutukset toteutettiin suunnitelman mukaisesti hajautetusti eri vesiin. Järvikutuisen harjuksen tuki-istutustavoitteena on palauttaa pyydettävä harjuskanta kalavesiimme. Muikun tuki-istutuksien tavoitteena on ollut laajentaa muikkukannan sukuperimää ja sitä kautta edesauttaa muikun kudun onnistumista. Yksityiskohtaiset tiedot vuosittaisista kalanistusmääristä ja -kohteista ovat toiminatakertomuksen liitteenä.

Havainnot aikaisempina vuosina tehdyistä istutuksista
Siikakanta hyvä. Muikkukanta kohtalaisen hyvä lukuunottamatta Jungan- ja Singerjärveä. 
Toteutettiin harjuksen istutukset seuraaviin vesiin: Pitkälampi, Vasaralampi, Singerjärvi, Kotijoki, Junganjärvi ja Oivanginjärvi joissa havaittiin harjuksen voivan hyvin. 
Järvilohta ei istutettu Käylän toiminnan lopetuksesta johtuen.
Järvilohen on havaittu kasvavan hyvin kalastuskunnan vesissä mutta isompien yksilöiden esiintyminen on harventunut ja epäilyjä on, että sukukypsät yksilöt lähtevät vaeltamaan alapuolisiin vesiin. 
Kuusamojärven alueella on viehekalastuksen yhteislupajärjestelmä. 
Harrin saalismäärä on edelleen heikko. 
Särki ja säyne ovat runsastuneet.

Muita havaintoja
Kalastuskunnan vesillä on järjestetty lukuisia pilkkikilpailuja ja uistelukilpailuja. Rapukanta on heikko ja rapuja esiintyy vain muutamissa kohteissa.

Muuta
Torankijärven alueella on jo useita vuosia toiminut jääaikainen liukkaan kelin ajoharjoittelurata jonka käytöstä on tehty toiminnanharjoittajan kanssa erillinen sopimus ja sovittu erillinen korvaus. 

Kalastuksen valvontaa on järjestetty eri puolilla aluetta pistokokein ja kalastuksen valvojille on aikaisemmin hankittu tunnustekstein varustetut kalastuksenvalvojaliivit, valvojalippikset ja verkkoon kiinnitettävät valvojahuomautuskilpukat. 

Kalaistukkaiden hankinnasta uusittiin 5-vuotinen hankintasopimus ja istukkaiden toimittajana jatkaa vuosina 2018 - 2022 Heikki Kilpijärvi.